Tässä esimerkkitapauksessa käyn läpi pienen hirsirakenteisen saunan pääpiirustukset. Vaikka kyseessä on yksinkertainen rakennus, suunnitelmista löytyi useita kohtia jotka voivat käytännössä johtaa ongelmiin.
Pääsuunnittelijan tehtävä on tunnistaa nämä asiat ajoissa ja varmistaa, että suunnitelmat ovat toteutettavissa ja turvallisia.
Lähtötiedot
- Halutaan rakentaa saunan järven rannalle
- Sauna hankitaan hirsirakennustoimittajalta
- Hirsitoimittaja toimittaa pääpiirustukset (pohja-, leikkaus- ja julkisivukuvat)
- Pääsuunnittelijana minä, Heikki, ja laadin myös asemapiirustuksen
Piirustusten tarkastus
Pääpiirustukset ohjaavat koko hanketta, myös erityissuunnittelua ja rakentamista. Kun asioita ei esitetä pääpiirustuksissa, ne jäävät helposti huomioimatta myöhemmin.
Havainnot
- 1
Ilmanvaihto puuttui pääpiirustuksista
Pääpiirustuksissa ei ollut mainintaa ilmanvaihdon järjestämisestä.
RT 15-10824 Pääpiirustukset, erityissuunnitelmat ja selvitykset edellyttää, että ilmanvaihdon tapa esitetään tai selostetaan tarvittaessa.
Ilmanvaihdon puuttuminen pääpiirustustason suunnitelmista voi johtaa siihen, että se jää järjestämättä koko rakennustyön aikana. Olen nähnyt liian monia (2000-luvulla rakennettujakin) rakennuksia, joissa ilmanvaihtoa ei ole huomioitu eikä korvausilmareittejä järjestetty.
Näissä tapauksissa korvausilma tulee sisäilmaan sieltä mistä helpoiten pääsee, yhdessä tapauksessa hirsien varausten välistä mineraalivillatilkkeitten läpi. Mineraalivillasta voi irrota sisäilmaan pieniä terveydelle haitallisia kuituja.
- 2
Rossipohjan tuuletuksen puutteet
Toinen pääpiirustuksissa esitettävä tieto RT 15-10824 -kortin mukaan on julkisivujen luukut, aukot ja säleiköt.
Saunarakennuksessa on rossipohja eli tuulettuva alapohja. Saunan julkisivukuvissa enkä muutenkaan piirustuksista löytänyt mitään merkintää tai selostusta siitä, onko alapohjan tuulettuvuutta ajateltu ollenkaan.
Jos sitä ei käsitellä suunnitelmissa, on suurempi riski sille että tuuletus jää huomioimatta myös rakentamisen myöhemmissä vaiheissa.
- 3
Yläpohjan tuuletuksen epäselvyys
Julkisivukuvissa ei ollut merkitty säleikköjä. Tuuletus voidaan hyvin järjestää myös ilman tuuletusluukkuja tai säleikköjä, esimerkiksi tuuletusraon kautta rakennuksen räystäältä.
Pyysin varmistukseksi suunnittelijalta tietoa miten yläpohjan tuuletus on ajateltu hoitaa. Jos säleikköjä tarvitaan, ne kuuluu merkitä julkisivukuviin.
- 4
Ylä- ja alapohjan tarkistusluukut puuttuivat
Tässä rakennuksessa on ryömintätilallinen alapohja, joka pitää pystyä myös tarkastamaan ja sinne olla kulku järjestetty.
Samoin rakennuksen ullakkotilaan ei oltu merkitty tarkastusluukkuja. Vaikka ullakkotila on matala eikä sinne käyttäjä mahdu, saisi sielläkin olla sen verran luukkua että saisi silmämääräisesti tarkistettua ullakkotilan kunnon ja tarvittaessa luukku mahdollistaisi esimerkiksi sammutustoimet.
- 5
Hirsirakennusten rakenteellinen tuki
Hirsiseinät tarvitsevat tuentaa, etteivät romahda. Tukena voi toimia risteävä nurkka tai pystytuki, niin sanottu följäri. Risteävän seinän pitää olla riittävän pitkä (yleensä 600 mm), että se tarjoaa seinälle riittävän tuen.
Nyrkkisääntö on, että hirsiseinän molemmissa päissä pitää olla tuki. Ja seinän pituuden ylittäessä kahdeksan metriä, tarvitaan tuki myös välille.
Tässä rakennuksessa seinät olivat yli 8 metriä pitkät ja niihin oli merkitty välituet eli följärit. Nurkassa sen sijaan on ikkuna kiinni päätyseinässä, jolloin tästä kohdasta puuttuu seinältä vaadittu tuki, kun risteävä seinä puuttuu.
Halusin varmistaa, että tässä kohdassa rakenteen kantavuus on varmistettu.
- 6
Kylmäsillat alapohjaliittymissä
Väliseinän perustukset, harkkomuuri, oli piirretty tulevaksi kylmästä ulkotilasta lähelle lämmintä sisäpintaa, jossa lattian puukuitueristeet ovat suoraan vasten harkkoa.
Kylmä rakennusmateriaali lähellä lämmintä sisäpintaa voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä kylmää pintaa vasten → lattian puukuitueriste kastuu → kosteusvaurioita.
Samanlainen ongelma esiintyi muissakin paikoissa, kuten tulisijan perustuksissa. Tämä on tunnistettu riskirakenne ja laskennallisesti harkon sisäpintaan muodostuu kosteuden tiivistymisvaara.
- 7
Saunan lattialiittymän kosteusriski
Myös saunan lattialiittymä oli epäselvä. Tiili- ja harkkorakenteet pystyvät kuljettamaan kosteutta pitkiä matkoja kapillaarisesti.
Tässä kohdassa saunan seinän alareunassa ei saa selvyyttä, onko kyseisessä kohdassa paljas kivipinta saunan märkätiloja vasten.
Tässä on riskinä, että saunassa käytettävä vesi kastelee kivirakenteet, jotka kastelevat lämpimien tilojen puolella alapohjaeristykset ja voi aiheuttaa kosteusvaurion.
- 8
Terassin liitos ulkoseinään — veden lammikoitumisriski
Rakennuksessa oli terassi, osin katettu, osin avonainen. Tällaisissa kattamattomissa kohdissa on suurempi viistosateiden ja roiskevesien määrä hirsiseinälle.
Seinään on jätetty 5 mm rako, mutta se sulkeutuu ja tukkeutuu helposti rakenteiden elämisen, lian/roskan ja lumen ja jään vuoksi, ja vesi voi lammikoitua hirsiseinää vasten ja kastella rakenteet.
- 9
Terassin liitos ulkoseinään — ruuvikiinnikkeiden reunaetäisyysongelmat
Kuvassa on käytetty terassin kiinnityksessä seinään "kansiruuvi esim. 6.0x120".
Ruuvit lähellä puutavaran reunaa voivat halkaista puun, jolloin rakenteet rikkoutuvat ja ruuviliitos menettää kantavuutensa.
Tässä tapauksessa näyttää siltä, että reunaetäisyysvaatimukset eivät millään täyty, kun hirren pontti on niin lähellä ruuvia.
Myös itse terassipalkiston kiinnitys on suunnitelmissa esittämättä kokonaan. Liitos on piirretty kuvaan, mutta ilman tarkempia ohjeita siitä, mitä kiinnikkeitä on siihen ajateltu.
- 10
Alapohjapalkiston kiinnitysohjeet puuttuivat
Alapohjapalkiston kiinnikkeitä eikä kiinnitysohjeita oltu merkitty lainkaan. Nämä kuuluu materiaalitoimitukseen, ja toimittajalle kuuluu myös kiinnityksien suunnittelu.
- 11
Räystäskourut ja sadevesien pois johtaminen puuttuvat
Rakennuksen sadevesikourut eli rännit eivät ole lain kirjaimen mukaan pakollisia, mutta pakollista on huolehtia, että sadevedet johdetaan hallitusti pois rakennuksen ympäriltä.
Asetus: YmA 782/2017 Luku 4 Rakennuspohjan kuivatus, 16 § Hulevesien poisjohtaminen.
Lisäksi käyttömukavuuden ja -turvallisuuden vuoksi olisi eduksi, että rakennuksessa olisi rännit, jotka johtavat katon sadevedet hallitusti pois, eikä niitä laskettaisi terassin portaille.
Yhteenveto
Kyseessä ei ollut mitenkään poikkeuksellinen hanke, vaan tavallinen pienen rakennuksen projekti.
Havaitut asiat ovat sellaisia että niillä on suuri merkitys rakennuksen käytettävyydelle ja kunnossa pysymiselle, ja on helppoa ne tässä vaiheessa laittaa kuntoon.
Pääsuunnittelijan tehtävä on varmistaa, että nämä asiat huomataan ajoissa.
Heikki Aittakumpu
Insinööri (AMK), rakennustekniikka